maanantai 3. joulukuuta 2012

Sekalaisia ajatuksia

Nyt on luvassa sitten karkeaa äidinkielen raiskausta. Mun päivärytmi järkkäs mulle taas about tunnin ja vartin yöunet, joten en nyt jaksa keskittyä tuottamaan ihan niin hyvää kirjoitusta, mihin rahkeet ehkä muuten riittäisivät. Enivei. Sekalaisia ajatuksia:

-Saattaapi olla että tää mennee jonkun mielestä pilkun kanssa rietasteluksi, mutta sanon sen silti. Mua vituttaa pikkasen uskonnollisten ihmisten kanssa jutellessa se, että ne puhuu ateismista uskon asiana. Oli asiayhteys mikä tahansa, niin sanat "usko siihen, että jumalaa ei ole olemassa...." pistää mun silmään kun punakaartin lippukulkue piripäiselle härälle. Ei se nyt kuulkaa isin ja äidin pikku räkäaivot ole mikään uskon asia. Teismi on usko/käsitys, että on olemassa yliluonnollinen, persoonallinen jumala. Ateismi on tämän uskon/käsityksen puute. Jos joku lyö pöytään konkreettista näyttöä, joka todistaa jumalan/jumalien olemassaolon, niin sittenhän niiden kieltäminen muuttuisi uskon asiaksi. Mutta niin kauan kun tällaista näyttöä ei ole, ateismi on uskonto siinä missä punttisalilla käymättä jättäminen on harrastus.

-Tietoni evoluutioteoriasta ei juurikaan sen jäsentyneempi ole, miten se vuonna 2006 mulle lukion biologian 1. kurssilla opetettiin. Tietotaitoni myös maailmankaikkeuden, fysiikan, kemian sun muiden suhteen on äärimmäisen rajoittunutta. Jos joskus tulee keskusteltua asiaan perehtyneen ja ahkerasti ihmisten kanssa kinaavan uskovaisen kanssa, ei ole mitenkään epätodennäköistä että se esittää mulle kysymyksen, johon en osaa vastata. Onhan niitä toki sellaisiakin kysymyksiä, mihin tiede ei ole löytänyt vastausta ensinnäkään. No, bravo. Paukuttele vaan henkseleitäsi arvon uskovainen. Emmä kyllä käsitä miten tän nyt pitäis olla mitenkään todiste sinun näkemyksesi paikkansa pitävyydestä. Kyllä se raamattu mulle edelleen on vuosituhansia vanha kirjakokoelma, jonka kirjoitti äärimmäisen taikauskoiset Lähi-Idän partasudit. Ei mun maailmankatsomukseni muutu vaikka kuinka vertauskuvallisesti lukisin, miten minun tulee peseytyä ja olla saastainen iltaan asti, jos istun samalle tuolille mitä kuukausittaista punalippuaan heiluttava nainen..

-Meikä ei juuri välitä rotuajattelusta. En ole kyllä mikään superbiologi, mutta omiin rajallisiin havaintoihini perustuva näkemys on se, että elintaso, sosiaaliset lähtökohdat, ympäröivä kulttuuri sen sellaset määrittää minkälainen se ihminen sitten loppuviimeksi on. Ei niinkään ihon väri, nenän kurvit tai se kuinka suurella todennäköisyydellä ne kulmakarvat kasvaa yhteen. Meikästä on vitun typerää ja takapajuista vettää johtopäätöksiä ihmisistä niiden etnisyyden perusteella yksinään. En myöskään polta päreitäni jos näen eri "rotujen" edustajia painavan kylillä käsi kädessä. Veikkaan että en oo tän ajatusmaailmani kanssa yksin. Veikkaan etten oo senkään ajatuksen kanssa yksin, että jotkut kulttuurit ja yhteiskuntaolot tuottaa kyllä aika maailmanluokan vittupäitä. Kulttuurit, jossa naiset eivät ole miesten kanssa tasa-arvoisessa asemassa, perätuupparit saavat pelätä henkensä puolesta ja uskonnon herjaaminen johtaa väkivaltasiin mellakoihin, eivät ole meikästä järin sivistyineitä. Mua rassaa jos jonkun maailmanpelastajan rasisititutka räjähtää välittömästi silmille, jos joku Pena Peruspena köhähtäen esittää vastakarvaisen mietteen näiden maiden parhaiston ottamisesta Suomeen. Kun ei se välttämättä automaattisesti tarkoita, että se ois mikkään Raimo Roturealisti(vapaa-ajalla Ville Vaimonhakkaaja) valeasussa.

-Luen parhaillaan Nikki Sixxin heroiinipäiväkirjaa. Mötikät ei juuri oo ikinä napanneet musiikillisesti saatikka kiinnostaneet noin muutenkaan, mutta tää kirja vaikuttaisi olevan ihan mielenkiintoinen. Onhan se jollain kieroutuneella tavalla jännää lukea itsensä aivan paskakuosiin piikittäneen ajatuksia. Tuo myös perspektiä omaan elämään, että ehkä mun asiat nyt ei ihan huonosti olekaan vaikka ei nyt rahhaa oo ostaa uutta tietokoneen näyttöä ja vettää kallista viskiä perjantaina. Mutta sitä mietin että mikä vitun vesipää tuon kirjan ulkoasun on suunnitellut? Se teksti on oikeasti niin synkkää ja raskasta, ettei siihen tarvitsisi mitään vitun veriroiskeita, hirtettyjä nallekarhuja ja neulankuvia joka sivulle. Pointti menee perille ihan ilmankin. Helvetin helvetti. Ei siinä ees vielä mitään. Joku arjen supersankari on ihan oikeasti ollut sitä mieltä, että tummanharmaa teksti pikimustalla pohjalla on vitun hyvä idea. Sitä taustaansa hukkuvaa kärpäsenripulia lukeakseen tarvitsee jonkun tuhannen auringon voimalla porottavan ilmatorjuntavalonheittimen, vaikka oiskin ihan hyvä lähinäkö. Noni, taas mua harmittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti