lauantai 29. kesäkuuta 2013

niksi

Tässä hyvä niksi. Saadaksesi kaiken ilon irti työpäivästäsi, suoittelen vetämään tolkuttoman rynnäkköhumalan edeltävänä päivänä.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Joo moro

Sori etten oo kirjotellut. Kuolin. Mutta nyt on taas parempi olo.

Näkkiin tuossa yks yö unta että olin Afrikassa samoilemassa.Se oli pitkälti aavikkoista seutua, missä hengattiin porukassa. En kyllä yhtään tiijä mikä se porukka oli, mutta jotain tyyppejä siinä mun lisäksi tais olla. Yleensä liikuttiin porukassa, mutta sen kerran kun päätin joltain rilluttelureissulta lähteä itekseni kohti motellia/hotellia/bungalowia mihin olin majoittunut, eksyin viidakkoon. Siis keskellä aavikkoa. Kyllä meikä ossaa. Kiipesin sitten korkeimpaan puuhun mitä tarjolla oli, tarkotuksena tutkailla ympäristöä että mistäs sitä nyt seuraavaksi pitäisi mennä. Pääskö meikä puoleen välliin sitä puuta kiipeämään, kun hokasin että siinä mun matkaa oli blokkaamassa sellanen keskikokosen läppärin kokonen hämyri. Oon kakaravuoien hämähäkkikammosta päässyt aikalailla yli, mutta tää kasijalkanen oli siinä määrin läski ja ruma tyyppi, että päätin poiketa sivuoksille. Lopputulos oli se, että mun jalkojen alla oli oksa jolla seisoin, ja samalla tuin itseäni roikkumalla pään yläpuolella roikkuvasta oksasta.

En nyt muista miksi, mutta jostain syystä siitä asemasta siirtyminen mihinkään päin osottautu mahdottomaksi. Kai se megahämähäkki sitten venas mua siellä puun rungon paikkeilla tai jottain. Olin arviolta sellasen 7-10 metrin korkeudella. Ja mun alapuolelle tuli tiikeri. Se kierteli siinä alapuolella hyvän tovin ja kyttäs ylöspäin, että mikä vittu tuolla puussa oikein on. Aikansa pohdittuaan se päätti sitten, että kyllä, syötävä se on. Se alako sitten hyppiin mun alapuolela suoraan ylöspäin ja yritti huitoa mua alas sieltä oksalta. Se ei oikein ylettänyt, mutta koska mun alitajunta on vitun kusipää, se mun oksasysteemi muuttu joksikin elastisen kumiletkun päässä heiluvaksi keinuksi, joka sitten alako vaappuun ees taas siinä puussa roikkuen. Siinä sitten aikani ratoksi ja syödyksi tulemisen välttämistä silmällä pitäen jojottelin ittiäni Afrikan viidakoissa. Loppuviimeksi sen mun kiikun naru kietoutu puun ympärile ja meikä sitten putos maahan, jolloin se tiikeri tuli elävälle päivälliselle. Sain jollain helvetin ilveellä potkittua sen pois, mutta sen jälkeen mulla tuli herkutteleen kaks karhua sitten. Sattu ihan saatanasti, ja herätessä oli helvetinmoinen hiki.

Toinen yö näin unta että pudottiin lentokoneella kaverien kanssa mereen. Siinä sitten lentsikan pikkuhiljaa vajotessa ja täyttyessä vedellä annoin ohjeita, että kannattaa tyhjentää keuhkot ja imasta sitten ne täyteen vettä. Ois se varmakuolema hitusen verran nopeampi sitten. Ennen kun kukaan pääsi tätä mun ohjeistusta toteuttamaan, hokattiin kuitenkin, että se lentokone oli taas ilmassa. Se oli vaan silti puoliksi täynnä vettä, mistä johtuen sen nokka osotti viistosti taivasta kohti ja peräpää roikku maata kohti. Näin ollen se lensi sitten niinkun joku helikopteri jossa roikkuu narun päässä raskas paino, ja sen lentokoneen pohja paukutti välillä puiden latvoja pahki. Mikä oli ihan saatanan rasittava tapa matkustaa, joten päätin tehdä valituksen VR:lle. Heräsin sitten siihen, kun rupesin pohtimaan, että onko se VR nyt kuitenkaan oikea kohde sille mun valitukselle.

Viskiä tekis mieli mutta ei voi kun pitää olla reipas ja ystävällinen asiakaspalvelija huomenna.