sunnuntai 30. syyskuuta 2012

LARP

Eräs synkimmistä salaisuuksistani on, että olen ottanut kerran osaa LARPpiin. Kaikenmaailman historian elävöittämistapahtumissa ahkerasti ravaava kummisetäni kun harrastaa tai on harrastanut myös sellaisia kummallisuuksia, vaikka muuten ihan varteenotettava ja yhteiskuntakelpoinen mies onkin. Hänen onnistui jollain ilveellä taivuttelemaan 16-17vuotiaan allekirjoittaneen lähtemään mukaan. Ehkä se johtui siitä, että tämä LARP oli löyhän historiallinen, eikä sisältänyt mitään päivänsäteitä ja menninkäisiä. Olen muutamissa historian elävöittämiskinkereissä käynyt, ja ihan hauskaa se kait voi olla. Ensimmäisessä tällaisessa ohjelmanumerona oli paukuttaa toisia jätkiä ihan oikeilla ja metallisilla, joskin tylpillä miekoilla, kirveillä, keihäillä ja sen semmosilla. Sitten kun oli kerätty tarpeeksi hikeä ja mustelmia, mentiin saunaan, jonka jälkeen seurasi holtitonta syöpöttelyä, juopottelua ja hengaamista mukavien ihmisten kanssa.

No ehkä meikä jotakin tällasta mietti, kun sinne LARPiin suostuin. Vitut. Pöljäilyn teemana oli pohjolan häät, missä kahden suuren esikristillisen suomalaisen suvun kakarat menivät naimisiin. Juonenkulkuun vissiin kuului jos jonkinmoista saippuaoopperaa ja draamaa, mutta se meni multa vähän ohi. Oma hahmoni kun oli niinkutsuttu NPC, eli non player character mikä on tuttu termi tietokoneroolipelejä hakkaaville. Olin siis eräänlainen tutustumistarkotuksessa sivussa hengaava rekvisiittahahmo, ja roolina oli orja. Mun piti siis autella tätejä keittiössä ja pilkkoa puita ja tehdä muuta yleispätevää samalla kun tiirailisin millasta se larppaaminen on.

No, lähin hakemaan vettä, mutta ensin piti selvittä mistä sitä saa. Mikäli nyt jälkikäteen olen oikein ymmärtänyt, niin jonkun parkkipaikan takana tms oli vissiin samantyylinen vesihana, mitä näkee hautuumailla. Kaikki tämän vissiin ties paitsi meikä. Kysyin yheltä tädiltä niin sehän meni sitten vitun vaikeaksi. Olisi pitänyt selittää mulle se parkkipaikka mutta kun ei kuulu rooliin sitten yhtään puhua mistään autoista koska sehän rikkois heti tunnelman ja juonen ja koko pelin. Rupes sitten savu korvista nousten änkyttäen ähiseen mulle jostakin hevoskärryistä ja kaivoista. Oli vähän epäselvät ohjeet, joten katsoin parhaaksi jättää koko veden noutamisen muille ja siirryin pilkkomaan puita liiteriin.

Jossain vaiheessa alkoi vähän sitten pitkästyttämään, joten siirryin ulos tarkastelemaan mitä siinä larpissa nyt ylipäätään ottaen tapahtuu. Yliteatraalisesti eräs pyöreä täti siellä jotain jylhän dramaattisia korulauseita ilmoille kailotti, mutta en ehtinyt päästä kärryille tapahtumien kulusta. Eräs jätkä, joka esitti toisen suvun päämiestä, tuli rooliinsa kuuluvasti ojentaan orjaa. Tivas multa että missä oon ollu, syytti laiskottelusta ja löi kädet yhteen mun kasvojen edessä, mikä vissiin oli joku näytelty bitchlap.

Menin sitten takasin sinne vitun liiteriin ja istuin siellä jyrmyttämässä koko pitkän päivän, enkä poistunut ennenkun koko skeida oli taatusti ohi. Ois siellä kait hyvää lihakeittoa ja vissii sahtiakin ollu tarjolla, mutta pitäkää tunkkinne saatana.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Top 3 muistot eräältä Ala-Asteelta

3. Leikittiin pikkusina kolmasluokkalaisina välitunnilla koulun pihalla olleen jyrkkärinteisen kukkulan päällä. Muutama iso ja paha vitos-, tai kutosluokkalainen rynni sitten sinne kurmottamaan rääpäleitä. Normaalisti isompia poikia tuli varottua, mutta tällä kertaa annettiin perkeleille selkään silkalla ylivoimalla. Eivät vittuilleet enää.


2. Koulussa oli erityisoppilaille varattu siipi. Nämä muodostivat arviolta puolet koulun oppilaista ja niihin lukeutui jos jonkinmoista kaveria ja kummajaista, lievistä luki- ja keskittymishäiriöisistä kuolaa monttu auki valuttaviin Alpoihin ja Kimmoihin. Eräs välitunti sitten tuli todistettua, kun tavallisten oppilaiden yllyttämänä yks näistä Kimmoista sitten juoksi housut kintuissa koko vitun piha-alueen poikki innostuneesti mölisten ja silmät vilpitöntä iloa ja riemua heijastaen.
 
 
1. Opettajan ilme vitosluokalla eräs päivä. Kotona luettavaksi annetusta ympäristötiedon kappaleesta järjestettiin pienimuotoinen, noin sivun mittainen yllärikoe. Hiljaisen lyijärirapinan keskellä sitten eräs Jemina-Jasmiin(nimi muutettu) nosti päänsä, ja kysyi aivan vilpittömän uteliaana suureen ääneen että MUNNIIKO ILIVES. Viides vitun luokka.

lauantai 22. syyskuuta 2012

Dilemma

Melkosta rairaihommaa tämä opiskelu. En ole syyskuussa ollut ensimmäistäkään keskiviikkoa selvin päin(joka on jostain syystä hyvä päivä järjestää tuoreemmille opiskelijoille tinttaustapahtumaa) enkä tule olemaankaan. Näin ollen kehoittavat olkapäällä kykkivät piru ja enkeli molemmat olemaan kiltisti hissun kissun kotosalla tänään. Lompakko ulisee myös jos jonkinmoista itkuvirttä taskun pohjalta.

Silti tekis vähän olla uskossa tänään


perjantai 21. syyskuuta 2012

Unihommia



Joo-o. Näinpä tuossa viimeyönä sellasta unta, että olin Sons of Anarchy sarjan tuittupäinen päähenkilö Jackson Teller. Oltiin kolmostuotantokauden mukasesti Irlannissa tekemässä muiden klubilaisten kanssa kaikennäkösiä rosvoroopehommia. Vitutti vaan, kun joku voodoopapitar oli langettanu mun ylle kirouksen, jonka takia mulla oli sellaset söpöt ja pörröset pallokorvat niinkun leijonanpennuilla. Muu klubi sitten ihmetteli ja katsoi kieroon, kun olin käärinyt pääni ihan vitulliseen huiviin yrittäessäni piiloitella salaisuuttani, ja kaikissa kokoontumisissa kylmäs selkärankaa aina, kun joku loi epäilevän katseen siihen turbaanimaiseen viritelmään minkä olin korvien päälle väkertänyt.

Meinasin myös päästä tekemään rakkautta erään helvetin söpön, parikymppisen blondin kanssa. Sekin meni pipariksi koska viikingit hyökkäs Britteinsaarille just sillon. Voi helvetin helvetti.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Tuksu tuksu tuksu tuksu tuksu tuksutuksutusktusktuutkst

Tukiainen sitä Tukiainen tätä. Onhan tuo Johannasta päivittely onneksi jo isosti laskusuunnassa, mutta silti aina välillä joku tullee ja sannoo, että kato kun Tuksu on taas seiskan sivuilla ja hyi kun on ruma. No niinhän se on, eikä älliäkään nyt käsittääkseni ihan muille asti jakaa ole. Mitä vittua sitten? Jos joskus tulee vastustamaton tarve päästä ihmettelemään punaposkisia, ankaran biletyksen takia elähtäneitä Suomiruusuja, niin eiköhän niitä löydy ihan lähimmästä karaokeräkälästä useammallekin sormelle.

En tiijä. Kait tässä piilee joku juttu, että ihmiset tahtovat jonkun helpon kohteen jota voi yhteistuumin ja käsi kädessä hekotella & halveksua. Että vaikka minkälainen väsähtänyt ja läski kellariolmi ite oiskin, niin eipähän ainakaan oo mikkään Tuksu. Tai Kola-Olli. Tai Nykänen. Tai mitä näitä nyt on.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Post Script

Lauski on homo

Tuplapenetraatio

Ei oo ollu nettiä eikä kirjotusmahiksia. Täsä on sitte korvaukseksi vanhaa skeidaa copypastettuna muualta.



Olinpa tässä eräs kaunis päivä tekemisen puutteen takia ajatuksiini syventynyt. Rupesin siinä sitten miettiin aikuisviihteen ulottuvuuksia, niinkun tietty kuka tahansa tavanomaisessa hengen ja ruumiin kunnossa oleva parikymppinen jätkä. Ja miksipä ei! Onhan se nyt sentään aika laaja-alainen taiteen ja viihteen muoto, ja jos joku siltä onnistuu tyystin elämänsä aikana välttymään niin pitäköön vaan kivvaa sielä vitun tynnyrissään!

Siinä pohtiessani sitten ajatukseni kohdentuivat kahteen asiaan pornossa, mistä en ite niin suuresti välitä, mutta jotka aivan mukisematta yhdistyvät ohjaajan niin halutessa:

1) Sellanen gangbang eli joukkohuvi eli Kimppakiva, misä rumemman sukupuolen hikisiä edustajia ähisee kohtauksessa enempi mitä naisia, tai muuten vaan keksivät yhteistuumin puuhastella kahdestaan tai porukalla yhden naisen kimpussa vaikka usiampi neito tarjolla oliskin.

2) Hardcore, misä ei paljon heikompitunteisista välitetä, vaan paahdetaan 100-0 mahdollisimman ankarasti ja paljastavasti.

Kun nää kaksi osa-aluetta lyödään yhteen, niin usiasti tuloksena on se että kaks enemmän tai vähemmän sheivattua gorillaa josakin kohin tunkee lemmenletkujaan sammaan reikään, joskus jopa kakkoseen, mistä ei perus sedulakinkku ilman myöhempää vaippapakkoa varmaan ihan noin vain selviäisikään.

Eikö se oo ihan vitun homoa? Miettikääpä nytte. Paraatikunnossa muna munnaa vasten siinä puhistaan ja vaara, että kivekset koskee on aivan konkreettinen. Tokihan siinä on se nainen, mutta itelle ainakin herrää mitä vahavin eppäilys että kulissina se siinä toimii. Tavanomaista kulissia ankarampaa kuritusta tosin vastaanottavana sellaisena, mutta kuitenkin.

En tiijä. Rippauskin satteenkaarta tuohon niin se kimppakiva mennee siihen että miehet pannee ja nainen kattoo. Miettikääpä sitä kun seuraavan kerran katotte.