Satunnaisia aatoksia

Aattelin näpyttää nyt jottain, mutta ei sellasta selkeää aihetta oo mistä kirjottaa, niin sekalaisia aatoksia täältä sitten olkaa hyvä.

-Twerkkaaminen on meikästä enempi pöljää kun eroottista. Aivan sama kuinka hyvännäkönen nainen on kyseessä ja kuinka aivotoiminnan lamauttavan täydellinen perse sillä on, niin lähinnä tulee tuumattua että hohhoijakkaa, jos se alottaa sen silkkaan perselihojen lörpyttämiseen perustuvan jorauksen. Onneks ei (vissiin) oo Suomeen rantautunut tää. Menis värivalohelveteissä ihan hukkaan se tanssilattian tuoreiden 18-vuotiaiden lipevä tarkkailu jos nekin twerkkais.

-Maisie Williams, eli GoT:n Arya, on meikästä ihan vitun hauska ja söpö, mutta ei sillee seksuaalisessa mielessä. Enempi silleen että oispa tuo mun pikkusisko niin voisin hakia sille biletysviinaksia ja hyväntahtosesti vittuilla sille jälkikäteen kun se yliarvioi viinapäänsä ja koheltaa polvet auki nelinkontin pitkin pöpelikköä. Tai nakata sen kirkuen uima-altaaseen, koska tottakai sitä ois perheellä uima-allas kun se on vitun rikas. Tai sitten muuten vaan hengata sen kanssa, nakella kilpaa umpityperää läpyskää ja räkättää perrään.

-Mua reppeilyttää videopelinörttien halveksuen käyttämä termi casual, eli "kasuaali," eli sellanen pelaaja, joka ei tosissaan paneudu tähän harrastukseen vaan joskus sillon tällön ohimennen päräyttää tietokoneella tai konsolilla jonkun Call of Duty tai Battlefield matsin tai pari ennen kun lähtee vaikka kaverille kahaville tms. Ei oo sen hauskempaa kun esim. jotakin Dark Soulsia pelatessa sanoa jollekin törpölle pelaajalle joka tuntuu ottavan leikin liian vakavasti, että senkin kasuaali. Se kun räjähtää ihan sirpaleiksi. Ihan kun tää HC pelaaminen ois joku merkittävän statuksen takaaja. Voi noita kaulapartoja.

-Oon nyt nettideittailua harrastanu on/off tarpeen ja mielenkiinnon mukaan tovin jos toisenkin. Tuo Suoli24- on jännä paikka. Tuntuu että joka toinen siellä on yksinhuoltaja joka ei kaikesta huolimatta hae lapselle isää, ja joka toinen on sitten muuten vaan temperamenttinen. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin tempperamenttinen. Kahella peellä, nääs. Sitten perään saatetaan mainita ettei oo muutenkaan kamalan helppo ihminen. Mielenkiintonen mainospiikki sinänsä. Pitäskö sitä itekin laittaa että joskus sitä palaa hermo niin että huudan naama punasena vittua ja perkelettä ja taon nyrkillä seiniä, ja että joskus tulee kans veettyä viinaa niin että seuraavana päivänä ei kykene kun pöhöttyneenä ja pahalta haisten sohvan pohjalla voivotteleen että vittu kun piti olla tyhmä taas ja Seppo Koskiselle antaa kaikki rahat. Rönttöstä tulis varmaan ovista ja ikkunoista ja patterin takkaa.

(emmää tytöt oikiasti)

Hobotti osa 2

Mää kattoin muuten hiljattain sen höpöttimen kakkososankin, vaikka suoraan sanoen kiinnosti yhtä paljon kun kattoa sellasta Star Wars Episode I uusintajulkasua, josta ois leikattu kaikki kohtaukset poissa jossa EI oo Jar Jar Binksiä. Kun mää niin vittu tiesin millasta tuubaa se tullee olemaan, etenkin sen vitun CGI tykityksen osalta. Siinä kirjassa kun nääs on kohtaus, jossa Bilbo salakuljettaa ne partakäppyrät tyhjissä tynnyreissä vesireittejä pitkin vankilasta poissa. Kohtaus meni kutakuinkin näin: äkisevät kääpiöt tynnyreihin, tynnyrit umpeen, tynnyrit jokkeen, tynnyrit jokea pitkin kauas vankilasta ja rantaan, likomärät ja vikisevät kääpiöt poissa tynnyreistä. Tätä kirjan kohtausta kun muistelin ennen leffan kattomista, pohdin hilijaa mielessäni että se mettästä ulos suhtkoht rauhassa soljunut joki on Peter Jackson varmana visuoinut sellaseksi  20km pitkäksi koskiseikkailuksi, jossa ne tynnyrikääpiöt paahtaa lujempaa kun mitä niagaran puttouksia alas pääsis punasena huutava suihkumoottori peräaukkoon integroituna. Samalla kun pyörittelevät päänsä yllä jotakin  kääpiöhilpareita ja keppejä niinkun kissaa hännästä, ja 90 asteen välein kopisee ase jonkun tietokonemörököllin päähän. No sellanenhan se kohtaus sitten oli. Oli niin jännää katottavaa, että meinas jopa 90-luvun Suomionnenpyörä jäädä kakoseksi.

Onttojen ja haukotuttavien CGI-vuoristoratojen tympäs lisäksi jo sen draamakin. Ei pystyny ees kellaan ohi kaikkia kohtauksia jossa ei ollut mitään mielenkiintosta, kun seurassa katto. Tosin jos totta puhutaan se leffa ois kestäny sillon ehkä korkeintaan sen vartin.

Siitä plussaa Hobitti kakoselle kuitenkin, että siinä oli Benedict Cumonmybaps, joka on ihan hyvä tossa BBC:n Sherlockissa. Paitti etten mä sitäkään sarjaa aina ymmärrä. Sillä Sherlockilla oli yks kohtaus, jossa se meni "mielipalatsiin." Tää mielipalatsi on siis sellanen suurta keskittymistä vaativa, vissiin ihan oikiasti toimivakin ajattelu-/muistinkäyttötekniikka että kuvitellaan fyysinen ja selkeä paikka, kuten palatsi, marketti tai Rata-Pub ja sitten mielessään sijotellaan jotakin muistettavia asioita sinne pitkin käytäviä. Että kun myöhemmin kuvittelee mielessään kävelevänsä Rata-Pubin kusenpolttamalle sohvalle, niin näkkee kokispullon ja muistaa että ainii sitähän piti rommikolalla vetää persekännit kotona ja yksin ens kuun 14. päivänä. No kun se Sherlock meni sinne mielipalatsiinsa niin se jostain syystä sitten huito käsiään ilmasa, niinkö ois käyttäny sammaan aikaan 15 kelluvaa, näkymätöntä iPadia. Miksi? Ei mua haittaa mutta ihmettelenpähän vaan.

Moi

Empaattisena ihmisenä aattelin vaihtaa tän blogin väriteeman niin teidän silmät ei niin kärsi kun tuutte kattoon että ei, ei oo päivittäny blogiaan vieläkään kun on niin paska jätkä, ruma runkkari ja pieni_peeeeniksinen homoseksuaali. Sivuhuomautuksena tokaistakoon, että mää en ymmärrä ihmisiä, enkä luota ihmisiin jotka lausuu peniksen että peenis. Tämä avautuminen ei välttämättä vaikuta miltään tiukalta ja ajatusrikkaalta asiasisällöltä, mikä todennäköisesti johtuu siitä, että se ei ole. Aivan sama mulle, mun blogi vittu.

Se, että hörisen sekavia ilman asiaa tässä nyt johtuu pitkälti siitä, että mulla ei oo asiaa, mutta päätin silti kirjoittaa jotakin. Ilmiselvästä välinpitämättömyydestäni huolimatta tunnen nimittäin tämän tästä ikävää omantunnon pistelyä sen takia, etten mitään tänne ikinä kirjoita vaikka tätä joku kaheli tai kaks sattuu lukemaankin(moi Lauski ja Mäkelä=) ja tarkastamaan toivorikkaana, että ehkä se TÄLLÄ kertaa on jotain raapustanut.

No, oon nyt hiljattain kuunnellut sellasta aristia kun Puukko-Allu("oikealta" nimeltään Panama Rayo kai). Äkkiseltään herrää kyllä itellekin kysymys, että miksi vitussa, kerta tää suomiräpin aatelin edustaja on musiikillisesti aika vitun paskaa ison osan ajasta. Meinaan, kuka vittu oikiasti tykkää siitä, että muokataan ihmisääntä useita nuotteja korkeammaksi tai matalammaksi, niin että se kuulostaa niiltä vitun smurffilevyiltä tai joltain suohirviöltä? Ihan hirviä kikka saatana. No, se miksi kuuntelen on että mua reppeilyttää ja viehättää tää feikkipersoona Puukko-Allu, joka on äärimmäisen kärjistetty stereotyyppi suomalaisesta lähiönotkujasta ja laitapuolen kulkijasta joka vettää keppanaa, viinaa ja piriä ja rähisee sekavana puukon kanssa. Plussaa toki siitä, että Puukko-Allu rähjää semivahvalla Oulun murteella, joka hivelee korviani koska sydämessäin kytee kaipuu Pohjanlahden Harmaaseen Helmeen. Lisäksi nostan hattua lyriikkapuolelle, joka loihe lausumahan niin rumia, härskejä ja mustan huumorin sävyttämiä mietteitä, että karskimmallakin hevimiehellä menis sormi suuhun jos pitäs shokeerauskilpasille ryhtyä.

Mä näin kerran yhen Silokki-Sannan
Se sano että kainalossa päätäsä kantaa
Annoin sille moran, käskin sen Siwalle
Mutta se meni tekeen itsaria sillalle

Mätkähti itkien pohjalle
Revin sen viereen ja työnsin tielle
Datsuni perkele ei lähteny käyntiin
Juo vähän bensaa, mä kannua näytin

Sytkärillä suuhun ja tulessa Sanna
Ei varmaan Sanna enää suuhun anna panna
Palo niin pahasti, tungin sen väliseinän sissään
Se ei tajunnu mistään

Kuka täällä ostaa mitään palanutta paskaa
Pysyköön piilosa remppaan asti
Älä vingu tai maalaan sua spreillä
Meisselillä muusiksi, naamavärkki uusiksi


https://www.youtube.com/watch?v=RRDIUHsXbYY