sunnuntai 30. syyskuuta 2012

LARP

Eräs synkimmistä salaisuuksistani on, että olen ottanut kerran osaa LARPpiin. Kaikenmaailman historian elävöittämistapahtumissa ahkerasti ravaava kummisetäni kun harrastaa tai on harrastanut myös sellaisia kummallisuuksia, vaikka muuten ihan varteenotettava ja yhteiskuntakelpoinen mies onkin. Hänen onnistui jollain ilveellä taivuttelemaan 16-17vuotiaan allekirjoittaneen lähtemään mukaan. Ehkä se johtui siitä, että tämä LARP oli löyhän historiallinen, eikä sisältänyt mitään päivänsäteitä ja menninkäisiä. Olen muutamissa historian elävöittämiskinkereissä käynyt, ja ihan hauskaa se kait voi olla. Ensimmäisessä tällaisessa ohjelmanumerona oli paukuttaa toisia jätkiä ihan oikeilla ja metallisilla, joskin tylpillä miekoilla, kirveillä, keihäillä ja sen semmosilla. Sitten kun oli kerätty tarpeeksi hikeä ja mustelmia, mentiin saunaan, jonka jälkeen seurasi holtitonta syöpöttelyä, juopottelua ja hengaamista mukavien ihmisten kanssa.

No ehkä meikä jotakin tällasta mietti, kun sinne LARPiin suostuin. Vitut. Pöljäilyn teemana oli pohjolan häät, missä kahden suuren esikristillisen suomalaisen suvun kakarat menivät naimisiin. Juonenkulkuun vissiin kuului jos jonkinmoista saippuaoopperaa ja draamaa, mutta se meni multa vähän ohi. Oma hahmoni kun oli niinkutsuttu NPC, eli non player character mikä on tuttu termi tietokoneroolipelejä hakkaaville. Olin siis eräänlainen tutustumistarkotuksessa sivussa hengaava rekvisiittahahmo, ja roolina oli orja. Mun piti siis autella tätejä keittiössä ja pilkkoa puita ja tehdä muuta yleispätevää samalla kun tiirailisin millasta se larppaaminen on.

No, lähin hakemaan vettä, mutta ensin piti selvittä mistä sitä saa. Mikäli nyt jälkikäteen olen oikein ymmärtänyt, niin jonkun parkkipaikan takana tms oli vissiin samantyylinen vesihana, mitä näkee hautuumailla. Kaikki tämän vissiin ties paitsi meikä. Kysyin yheltä tädiltä niin sehän meni sitten vitun vaikeaksi. Olisi pitänyt selittää mulle se parkkipaikka mutta kun ei kuulu rooliin sitten yhtään puhua mistään autoista koska sehän rikkois heti tunnelman ja juonen ja koko pelin. Rupes sitten savu korvista nousten änkyttäen ähiseen mulle jostakin hevoskärryistä ja kaivoista. Oli vähän epäselvät ohjeet, joten katsoin parhaaksi jättää koko veden noutamisen muille ja siirryin pilkkomaan puita liiteriin.

Jossain vaiheessa alkoi vähän sitten pitkästyttämään, joten siirryin ulos tarkastelemaan mitä siinä larpissa nyt ylipäätään ottaen tapahtuu. Yliteatraalisesti eräs pyöreä täti siellä jotain jylhän dramaattisia korulauseita ilmoille kailotti, mutta en ehtinyt päästä kärryille tapahtumien kulusta. Eräs jätkä, joka esitti toisen suvun päämiestä, tuli rooliinsa kuuluvasti ojentaan orjaa. Tivas multa että missä oon ollu, syytti laiskottelusta ja löi kädet yhteen mun kasvojen edessä, mikä vissiin oli joku näytelty bitchlap.

Menin sitten takasin sinne vitun liiteriin ja istuin siellä jyrmyttämässä koko pitkän päivän, enkä poistunut ennenkun koko skeida oli taatusti ohi. Ois siellä kait hyvää lihakeittoa ja vissii sahtiakin ollu tarjolla, mutta pitäkää tunkkinne saatana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti