kauniin ruskeat, sokeat silmät

Teinivuosien epävarmuudesta eroon päästyäni oon ollut itseeni noin yleisesti ihan tyytyväinen. Olenhan sanoinkuvaamattoman komea, seksikäs, älykäs, viisas, lahjakas, luova, nyrkkeilyringissä päihittämätön, mestariampuja, keksijä, AIDSin parantaja ja lukemattomien naisten kaataja. Tai sitten aika tavallinen tallaaja, en muista. Yks asia kuitenkin harmittaa omassa itessäni. Mää en nää vittu mittään. Jotakin 16veestä asti on ollut pakko pitää rillejä. Muuten menee homma siihen että ihmisiä ei oikein tahdo tunnistaa kasvonpiirteistä ennen kuin ne seisovat muutaman metrin päästä. Näin ollen pitää ihmisten ulkomuodosta ja kävelytyyleistä jne etc yms tms arvailla että meneeköhän tuolla kaveri vai joku outo vaan. Lopputulos usein on sitten se, että morjestan kaupungilla tuntemattomille ja tutut ihmettelee että mikä vittu mua riepoo kun en edes leuan nykäsyä heille suo. Hymyilen myös tämän tästä nättien tyttöjen sijasta semmosille vihasille koukkunokkasille korpeille.

Tämä harmittaa, koska olisin mieluummin ilman. Aina on ollut vähän sellanen kalvava epäilys päällä, että vaikuttasin kyllä varmaan kauniimman sukupuolen silmään miellyttävämmältä jos en olis nelisilmä. Eikä tarvitse enää ees oikein epäillä kun eräs leidibestiksistäni, saatanan saamelainen, tokas että: "mikset käytä piilareita niin saisit sinäkin naisia joskus." Kiitti Girste(nimi muutettu.) Jos ottaa ne pokat pois, niin tulee muuten sellanen sokean epävarma fiilis mikä aika todennäköisesti myös näkyy. Sitten tietty jos joku nainen yrittää pientä silmäpelin poikasta etäisyyden päästä niin en tietty hoksaa ja parhaassa tapauksessa katon siihen suuntaan kulmat rutussa ja aivan täysin kujalla sokeuttani. Siinä sitten neito tuumaa, että voi että mikä ihmiskyrpä.

Piilarit piti joskus hommata, mutta ei siitä tullut mitään. Optikon takahuoneessa annettin reenilinssit ja sanottiin että silmään pistä mars mars. Pitkän ja tuloksettoman sähellyksen jälkeen sanottiin, että osta peili ja harjottele silmän sörkkimistä niin ei räpsy ne luomet niin herkästi. Ostin kyllä peilin, mutta se silmän tökkiminen on jostain syystä vähän jäänyt. Usein tuntuu löytyvän jotain muuta tekemistä. Porukat tarjosivat vero-oikasurahoillaan myös laserleikkausta, mutten kyllä kehannut ryhtyä vanhemmilleni usean tonnin euroreiäksi. Joskus on tullut mietityksi, että oliskohan pitänyt. En kyllä varmaan kehtais suostua vaikka aikakoneella takasin tilanteesen meniskin.

Lahjoituksia laserleikkaukseen otetaan vastaan. Kantsii laittaa vaan könttäsumma, kun muuten saattaa mennä VAT69:n ne äyrit. Vähän tekis mieli.