keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Puhelinmyyjät

Yks asia, mitä en oo kanssaihmisteni käyttäytymisessä ikinä ymmärtänyt on se, kun kiusataan puhelinmyyjiä. Pistetään se työtään todnäk. inhoava opiskelija tms. pitämään niitä mainospuheitaan ja lähetään itse vaikka keittelemään kahvia. Sitten palataan luuripuurin ääreen ja nakataan vaikka että sori en kuullut, viittikkö toistaa kaiken mitä nyt sanoit. Sitten myöhemmin hekotellaan kavereille ja internetin kummajaisille, että olinpas aika vekkuli heh heh. Mikäs perkeleen idea siinä on? En tiijä, ite en oo kyllä tässä ihan hiljattain kokenut henkilökohtaisesti suurempaa tarvetta vittuilla ankiaa työtä tekeville ja paukutella vielä henkseleitä jälkikäteen asian suhteen.

Jos ei ole kiinnostusta ja halua ostaa mitään, niin ei se sen kummempaa vaadi kuin keskeyttää niiden puhe ja sanoa että kiitos, en osta mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti